5.10.04

Kuka lahtaa lahtareita

Kirja: Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 2001)
*****

Väinö Linnan klassinen eepos on paras ja luultavasti myös pisin lukemani kirja. Täällä Pohjantähden alla tarjoaa aikaan 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin sellaista näkökulmaa, jota koulun historiantunnilla ei juuri käytetty.

On ehkä hälyttävääkin miten paljon yksi romaanitrilogia lisää omaa yleistietoa Suomen historiasta, mutta näin kuitenkin kävi. Uskon, että monikaan ei kouluhistorian nojalla tiedä, että oikeistopresidenttejä on kansaliikkeiden kautta erotettu, kun heitä on pidetty liian kommunistimielisinä. Suomettarelaisuus, sortovuodet, itsenäisyys, kansalaissota, Lapuan liike, teollistuminen, toinen maailmansota, nuorisokulttuurin kehittyminen, tässä se on kaikki.

Teos on elämänmakuinen ja asioita kuvataan etupäässä Koskelan torppariperheen näkökulmasta. Ihmisiä kuolee ympäriltä korostetun satunnaisesti sairauksiin, teloituksiin, vanhuuteen ja sotiin: kyseessä ei ole kirjailijan jumalaista oikeutta jakava mahti, vaan kuolo korjaa niin hyvät, pahat kuin rumatkin. Arki jatkuu silti niin Pentinkulman kylässä kuin koko Suomessa. Ihmiskuvaus on loistavaa ja jokaisen herkullisen sivun ahmii nopeasti, oli kyse sitten Koskelan Akselin kiivaista metsätöistä tai rovasti Salpakarin pojan avioliittokriiseistä.

Hiukan kerronta menettää otettaan kolmannen osan puolivälissä, kun kylän hahmot keskittyvät lähes pelkästään politiikkaan. Se on sinänsä kiinnostavaa, mutta tuntuu että arkiset asiat jäävät täysin vaille huomiota – kuten varmasti oikeasti monilta jäivätkin. Kirja vaikuttaa helposti varsin vasemmistolaiselta, mikä johtuu siitä, että asioista esitetään poikkeuksellisesti useampikin puoli.

Tarina sisältää herkullisia viittauksia klassisiin kansallisromanttisiin tai Suomen historiaa kerronnallistaviin teksteihin ja tuntuu, että Koskelan torpassa käydään läpi kasvu Seitsemästä veljestä Saarijärven Paavon “raivaajaesi-isään” ja lopulta Eino Leinonkin ohi kohti nykyaikaa. Täällä Pohjantähden alla on erinomainen sukuromaani, erinomainen historiallinen romaani ja erinomainen lukukokemus.