22.9.04

Harharetkellä taiteiden maailmassa

Kirja: Gregory Norminton, Arts and Wonders (2004, Sceptre)
***

Nerokkaalla novellikokoelmallaan the Ship of Fools (2002) julkisuuteen ponnahtaneelta Gregory Normintonilta kesti vaivaiset kaksi vuotta työstää julkaisukuntoon esikoisromaaninsa, tiiliskiven paksuinen Arts and Wonders.

Arts and Wonders kertoo 1500-luvun Firenzeen syntyvän, kitukasvuiseksi kääpiöksi jäävän Tomasso Grillin tarinan tämän harhaillessa kohtalon johdattelemana halki Euroopan taidepiirien tutustumassa mitä ihastuttavimpiin ja hämmentävimpiin luonnonoikkuihin ja taideteoksiin.

Tomasso Grillin tarina noudattaa tuttua veijaritarinoiden kaavaa lahjakkaan, taiteilijaksi aspiroivan nuorenmiehen kulkiessa mestarilta toiselle sekaantuen milloin minkäkinlaisiin nopean rahan hankintayrityksiin ennenkuin löytää todellisen kutsumuksensa: väärentämisen. Paitsi tunnettujen mestareiden töitä, myös elämäntarinaansa aina uudelleen väärentäen Grilli onnistuu hivuttautumaan aina vain korkeammalle, kohoten lopulta mitättömän herttuakunnan vielä mitättömämmän ruhtinaan hovitaiteilijaksi ja uskotuksi mieheksi – vain pudotakseen (genren vaatimuksesta) korkeuksista pohjamutiin.

Arts and Wonders on tekstiltään kaunista ja soljuvaa. Normintonin kirjoitustyyli tuntuu liki uskomattoman notkealta, kauniilta ja viimeistellyltä – missä piileekin teoksen pahin ongelma: kaiken kauneutensa alla teksti tuntuu aivan liian kliiniseltä, loppuun pohditulta ja särmättömältä.

Sama pätee kirjan henkilöhahmoissa, jotka ovat kiinnostavia ja originelleja – ja joilla Norminton ei uskalla tehdä juuri mitään. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hahmot astuvat estradille yksi kerrallaan vain poistuakseen jokusen kymmenen sivun kuluttua fanfaareitta. Kirjan juonikaan ei välty ongelmalta: koska tarina noudattaa genren konventioita liki orjallisesti, dramaattisimmatkaan juonenkäänteet eivät tule lukijalle yllätyksenä. Tuntuu siltä, kuin Norminton olisi pyrkinyt kirjoittamaan kirjan ennemminkin tyylilajin opinnäytteeksi kuin romaaniksi.

Valituksista huolimatta Arts and Wonders nousee positiiviseksi lukukokemukseksi Normintonin kyetessä kannattelemaan ennalta-arvattavaa juonta ja alikäytettyjä henkilöhahmoja puhtaasti tekstinsä voimalla; kliinisyydestään ja särmättömyydestään huolimatta tekstin sujuvuus nostaa teoksen lukukokemuksena plussan puolelle. Erityismaininnan Norminton ansaitsee kyvystään käyttää taidehistoriallista tietämystään tekstin tukena ongelmitta ja töksähtelyittä.